Täysikuu joulukuussa

Kuva: JPL / NASA

Tällä kertaa joulukuussa täysikuu tulee 28. päivä perjantaina.

Kuvassa kuu taas hieman eri kulmasta kuin normaalisti maahan näkyy. Kuva on Galileo-avaruusluotaimen ottama joulukuun 9. päivä vuonna 1990.

Mare Orientale eli Itäinen meri näkyy kuvassa lähes keskellä kun taas Maasta käsin se sijaitsee näkyvän osan itäreunalla.

A1689-zD1 - kaukainen galaksi

Kuva: NASA/ESA

A1689-zD1 oli vuosina 2008 - 2010 kaukaisin havaituista galakseista. Kuvassa sen sijainti on merkitty Abell 1689 -galaksiryhmään, jonka takana kaukainen galaksi sijaitsee Maasta katsottuna. A1689-zD1 on 12,8 miljardin valovuoden päässä.

Vuonna 2010 kaukaisimman galaksin tittelin nappasi UDFy-38135539, joka on noin 13 miljardin valovuoden päässä.

Täysikuu marraskuussa

Kuva: JPL / NASA

Täysikuu tulee marraskuussa tämän viikon keskiviikkona 28. päivä.

Yllä olevassa kuukuvassa on erikoista se että se ei ole otettu maasta, joten se näkyy eri kulmasta kuin aina maasta otetut kuukuvat.

Kuvassa oikealla näkyy Oceanus Procellarum eli Myrskyjen valtameri, joka on suurin Kuun "meristä". Myrskyjen valtameri näkyy myös maasta käsin, mutta silloin se sijaitsee lähinnä vasemmassa reunassa.

Kuvassa oikealla näkyy Oceanus Procellarum eli Myrskyjen valtameri, joka on suurin Kuun "meristä". Myrskyjen valtameri näkyy myös maasta käsin, mutta silloin se sijaitsee lähinnä vasemmassa reunassa.

Kuva on otettu Galileo-avaruusluotaimesta.

Edwin E. (Buzz) Aldrin Suomessa

Kuva: NASA / Neil A. Armstrong

Buzz Aldrin vierailee tänään Suomessa. Aldrin vierailee täällä ensimmäistä kertaa. Hän puhuu kutsuvierasseminaarissa.

Astronautti Edwin E. (Buzz) Aldrin, Jr. on tullut tunnetuksi kuussa käynnistä. Ensimmäisessä kuvassa hän on Apollo 11 -moduulissa, jossa kuvan on ottanut Neil Armstrong.

Kuva: NASA / Neil A. Armstrong

Toisessa kuvassa Aldrin on juuri laskeutumassa kuun pinnalle.

Kuva: NASA / Neil Armstrong

Buzz Aldrin vasemmalla kuvassa, hän on juuri asettanut tutkimuslaitteen kuun pinnalle. Etualalla on seisminen tutkimuslaite (Passive Seismic Experiment Package) ja taaempana laser-heijastin (Laser Ranging Retro-Reflector, LR-3), jonka avulla mitataan kuun ja maan välistä etäisyyttä. Oikealla "Kotka" (Eagle), Apollo 11 -kuumooduuli. Kuvan on ottanut Neil Armstrong. Apollo 11 laskeutui kuuhun 20. heinäkuuta 1969.

Messier 82

Messier 82 on epäsäännöllinen galaksi Ison karhun tähdistössä. Sen etäisyys Maasta on noin 12 miljoonaa valovuotta.

Vuoden 1993 keväällä galaksissa havaittiin supernova, joka oli mahdollista havaita harrastelijavälineillä.

Kuvat: NASA/JPL-Caltech/ESA - Spitzer/Hubble-avaruuskaukoputket

Hubblen hienoimpia kuvia: Arp 273

Kuva: NASA, ESA ja Hubble Heritage Team (STScI/AURA)

Tässä Hubblen kuvassa on kaksi galaksia (Arp 273), joista pienemmän arvellaan mahdollisesti kulkeneen suuremman läpi. Kuvaa on nimitetty myös ruusuksi sen muodon vuoksi. Kuva on vuodelta 2011.

Galaksit sijaitsevat Andromeda-tähdistössä noin 300 miljoonan valovuoden päässä. Suurempi galaksi tunnetaan tunnuksella UGC 1810, pienempi  UGC 1813. Pienemmässä galaksissa on havaittu merkkejä aktiivisesta tähtien muodostumisesta.

Täysikuu lokakuussa

Kuva: NASA/JPL

Lokakuussa osuu täysikuu huomiselle maanantaille.

Yllä Galileo-avaruusluotaimen ottama kuva "täysikuu" joulukuussa vuonna 1992. Kuvan väritys johtuu käytetyn kameran herkkyydestä ihmissilmälle näkymättömistä valon säteistä lähellä infrapuna-aluetta.

Komeetta ISON tulossa

Kuva: NASA / JPL

Alustavien arvioiden mukaan äskettäin löydetty komeetta C/2012 S1 (ISON) saattaa olla varsin näyttävä ilmestys ensi vuoden lopulla. Sitä voi ihailla pohjoisella yötaivaalla vuoden 2013 joulukuusta vuoden 2014 tammikuuhun asti, mikäli se ei hajoa palasiksi sitä ennen.

Kuva: NASA - Komeetta Hale-Bopp vuonna 1997

Aiheeseen liittyviä juttuja: Komeetta Hale-Bopp

Erikoinen kivi löytyi Marsista

Kuva: NASA

Curiosity-mönkijä on löytänyt noin jalkapallon kokoisen kiven, joka on epätavallista laatua. Kivi on ensimmäinen, jota analysoitiin APXS-instrumentilla (Alpha Particle X-Ray Spectrometer). Lisäksi kiveä analysoitiin ChemCam-instrumentilla (Chemistry and Camera), jolla on tutkittu jo useampiakin kiviä Marsissa. Kivi muistuttaa joitakin epätavallisia kiviä Maan sisäkerroksista.

ESO: Top 5 - hienoimmat kuvat

ESO, European Southern Observatory eli Euroopan eteläinen observatorio, on eurooppalainen avaruusjärjestö. Sitä ylläpitää 13 eurooppalaista valtiota.

ESO on rakennuttanut observatorionsa Chileen Atacaman aavikolle, joka tarjoaa poikkeuksellisen hyvät olosuhteet havainnointiin.

Tässä tämän hetken suosituimpia hienoja kuvia, jotka ESO on tuottanut.

1

Kuva: ESO/J. Emerson/VISTA

Tämä kuva on koostettu kolmella eri suotimella otetuista 10 minuutin valotuksista Orionin sumusta.

Orionin sumu eli Messier 42 on tähtitaivaan kirkkain kaasusumu. Se on helposti havaittavissa myös paljain silmin pimeällä taivaalla.

Kaasusumu on merkittävin osa paljon suurempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat lisäksi muun muassa Barnardin kaari, Hevosenpääsumun alue, heijastussumu M78 sekä M43.

2

Kuva: ESO

Tässä toinen kuva, Helix Nebula (NGC 7293) eli Helix-sumu. Sinertävä hehku keskellä tulee happiatomeista. Punainen väri on vedystä ja typestä. Kuva on koostettu kolmesta suodatuksesta: punainen, vihreä ja sininen (Red, Green, Blue - RGB-värit).

Helix-sumua kutsutaan myös silmäksi. Se sijaitsee Vesimies-tähdistössä noin 700 valovuoden päässä.

3

Kuva: ESO/INAF-VST/OmegaCAM

Kolmas upea kuva ESO:lta Omega-sumusta. Kuvan tiedot on käsitelty Astro-WISE-ohjelmistolla.

Messier 17, Omega-sumu tunnetaan myös nimellä Hevosenkenkäsumu. Se on avoimen tähtijoukon ja kaasusumun yhdistelmä Jousimiehen tähdistössä. Etäisyyttä tähän kohteeseen on noin 4900 valovuotta.

4

Kuva: ESO/S. Guisard

Neljäs kuva on varsin upea, se on omasta Linnunradasta. Kuvaan on koosteettu noin 1200 yksittäisen kuvan tiedot.

5

Kuva:

Viimeinen kuva Euroopan eteläisen observatorion top 5 -listalla on NGC 2264. Siinä on Kartiosumu (aivan alareunassa hieman vasemmalle keskipisteestä) ja Joulukuusijoukko. Kuvassa on noin 30 valovuoden levyinen alue. NGC 2264 sijaitsee Yksisarvisen tähdistössä noin 3000 valovuoden päässä.

Hubblen kuva: Kölin sumu

Kuva: NASA/ESA Hubble SM4 ERO  - Kölin sumu, Carina Nebula

Tässä yksi hieno Hubble-kuva. Kuvassa Kölin sumu.

Kölin sumu sijaitsee noin 7 500 valovuoden päässä Maasta Kölin tähdistössä.

SpaceX-huoltoalus avaruusasemalle

Kuva: NASA - SpaceX Dragon kiinnittymässä kansainväliseen avaruusasemaan

Maanantaina on tarkoitus laukaista huoltoalus kansainväliselle avaruusasemalle. Tämä on SpaceX-yhtiön toinen suunniteltu miehittämättömän Dragon-aluksen täydennys avaruusasemalle. Yllä kuvassa toukokuussa 2012 tapahtuneelta lennolta kuva, jossa kansainvälisen avaruusaseman robottivarsi ohjaa Dragon-aluksen paikalleen kiinnittymistä varten.

Suunnitelmien mukaan Dragon palaa laskuvarjon avustuksella takaisin maahan ja tuo mukanaan lastin avaruusasemalta.

SpaceX-yhtiön sivustosta löytyy tarkkaa lisätietoa asiasta englanniksi. Katso 29-sivuinen pdf "SpaceX CRS-1 Press Kit".

NGC 4634 -spiraaligalaksi

Kuva: ESA/Hubble & NASA

NGC 4634 on spiraaligalaksi, joka sijaitsee noin 70 miljoonan valovuoden päässä Auringosta tähtikuviossa Bereniken hiukset (Coma Berenices). Katselukulma on jokseenkin suoraan sivulta päin.

Tämä kuva oli hiljattain Hubblen viikon kuva. Kuvassa on yhdistetty näkyvä valo ja infrapunan läheisiä valoaaltoja.

Galaksin läheinen naapuri NGC 4633 vaikuttaa oikealla ylhäällä (kuvan ulkopuolella) vetovoimallaan tähän galaksiin.

Kuva: ESA / NASA

Tässä kuvassa näkyy NGC4634 ja NGC4633.

Messier 69

Kuva: ESA / NASA

Tässä tuore eilen päivätty Hubblen kuva. Messier 69 (myös M69 tai NGC 6637) on Jousimiehen tähdistössä sijaitseva pallomainen tähtijoukko. Kohteen etäisyys Maasta on noin 30 000 valovuotta.

Etualalla olevat tähdet ovat suurempia ja kellertäviä. Tuhannet vaaleat tähdet muodostavat kuvassa varsinaisen Messier 69:n.

Charles Messier löysi tämän tähtijoukon jo vuonna 1780.

Kuva: Atlas Image,  2MASS/UMass/IPAC-Caltech/NASA/NSF

Uusien Hubble-kuvien laatu tulee hyvin ilmi kun ylempää kuvaa vertaa vaikkapa tähän jo muutaman vuoden vanhaan kuvaan samasta kohteesta.

Abell 1689

Kuva: NASA/ESA - yhdistetty kolme eri valotusta

Abell 1689 galaksiryhmä, se sijaitsee Neitsyt-tähdistössä. Se on yksi suurimpia ja massiivisimpia tunnettuja galaksiryhmiä.

Kuva: NASA/ESA

Abell 1689 toimii gravitaatiolinssinä, joka vaikuttaa sen takana sijaitsevista kohteista tulevaan valoon.

Galaksien törmäys

Kuva: NASA, ESA/JPL-Caltech/STSc I/D. Elmegreen (Vassar)

Kuvassa galaksit NGC 2207 ja IC 2163 törmäävät toisiinsa. Kuvaan on yhdistetty Spitzer- ja Hubble-teleskoopin infrapuna- ja näkyvä valo.

Kuvattu kohde sijaitsee Ison koiran tähdistössä. Galaksit kohtasivat toisensa noin 40 miljoonaa vuotta sitten. Lopulta ne muodostavat yhden galaksin.

Sombrerogalaksi

Kuva: NASA/ESA

Messier 104 -kierteisgalaksi (Sombrerogalaksi) kuuluu Neitsyen tähdistöön. Se sijaitsee noin 28 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Se muistuttaa leveälieristä sombrero-hattua, josta se on saanut nimensä.

Kuva on Hubble-avaruusteleskoopilla otettu.

Ursa

Suomen suurin ja vanhin tähtitieteellinen yhdistys Ursa.

Ursa kustantaa tähtitieteen ja lähialojen kirjallisuutta, julkaisee arvostettua Tähdet ja avaruus -lehteä sekä järjestää muuta toimintaa.

Muista myös paikalliset yhdistykset kuten Tampereen Ursa ja Lahden Ursa.

Tuulimyllygalaksi M101

Kuva: NASA, ESA, CXC, JPL, Caltech, STScI

Messier 101 -kierteisgalaksi sijaitsee Ison karhun tähdistössä. Se on noin 27 miljoonan valovuoden etäisyydellä. Yllä kuvassa on yhdistettynä infrapuna-, ultravioletti-, röntgenkuva sekä näkyvävalo.

Galaksi on noin 170 000 valovuotta halkaisijaltaan eli noin kaksi kertaa Linnunradan kokoinen.

Kuva: ESA/Hubble

Ylläolevaan kuvaan on koostettu 51 Hubble-avaruuskaukoputken valotusta.

Galaksin lempinimi on Tuulimyllygalaksi, englanniksi Pinwheel Galaxy.

Kuva: ESA/Hubble

Yllä kuvassa yksityiskohtaisempi suurennos galaksin keskuksen vasemmalta puolelta. (keskimmäisestä kuvasta)

Messier 100 (M100) -galaksi

Kuvat: NASA/JPL-Caltech - M100-galaksi

Kuva on otettu Spitzer-avaruusteleskooppilla, joka mittaa infrapunan aallonpituuksia ja havainnoi lämpösäteilyä. Messier 100 -galaksi on noin 55 miljoonan valovuoden päässä.

M100 on hyvä esimerkki spiraaligalakseista.

Kuvassa näkyy pienenä myös galaksit NGC 4323 ja NGC 4328 M100:n yläpuolella.

M100 löydettiin jo vuonna 1781. Se on tullut hyvin tunnetuksi johtuen viidestä supernovaksi räjähtäneestä tähdestä siellä vuosina 1901 - 2006.

Toinen infrapunakuva samasta kohteesta.

Komeetta Hale-Bopp

Kuvat: NASA

Hale-Bopp, tunnus C/1995 O1, on komeetta, jonka löysivät Alan Hale ja Thomas Bopp vuonna 1995. Komeetta näkyi paljain silmin lähellä Aurinkoa vuonna 1997. Komeetan ydin on suurin, joka on määritetty, noin 40 - 160 kilometriä. Komeetan on arvioitu palaavan Auringon lähelle seuraavan kerran vuonna 4380 sen suuren kiertoradan vuoksi.

Komeetta oli nähtävissä paljain silmin sen pyrstön ja ympäröivän pölypilven vuoksi. Sen pyrstö oli lähellä Aurinkoa noin 150 miljoonan kilometrin pituinen.

Alempi kuva on Columbia-avaruussukkulasta otettu lennolta STS-83.

Apollo 12 -astronautti Alan Bean

Kuva: NASA - 20. marraskuuta 1969 kuussa

Apollo 12 -astronautti Alan Bean pitää kädessään näyteastiaa, johon on kerätty näyte kuusta. Hasselblad-kamera on asennettu hänen avaruuspuvun rintaan. Valokuvan ottaja Pete Conrad heijastuu Alan Beanin visiiristä.

Täysikuu tänään

Kuva: NASA, Apollo 12 - 24.11.1969

Tälle päivälle osuu täysikuu. Monin paikoin Suomessa on kohtalaisen hyvä kuun näkyvyys.

Kuvia Marsista

Vielä jokin aika sitten oli jokseenkin mielikuvituksen varassa miltä Marsissa oikein näyttää. Tässä aika tuoreita kuvia Marsista Nasan Curiosityn ottamana.

Ensimmäinen Curiosityn lähikuva Marsin pinnasta ilman pölysuojaa. Kuvan alue on noin 86 senttimetriä leveä. Suurin kivi alareunassa on noin 8 sentin kokoinen.

Curiosityn jäjet Marsin pinnalla. Kuva on koostettu useista pienemmistä kuvista.

Paikallinen vuori kuvassa. Kuva on otettu Curiosity-mönkijän laskeutumispaikalta, vuori on noin 20 kilometrin päässä.

Lähikuvaa yllä kuvatusta vuoresta. Kuvassa näkyvää kerrosteisuutta on kommentoitu uutisten yhteydessä.

Tässä vielä yksi kuva, johon on merkitty 100 metrin pituinen merkki maisemaan.

Kuvat: NASA

Kaukaisin kohde avaruudessa

NASA julkaisi muutama päivä sitten kuvan johon on koostettu useiden vuosien kuvamateriaalia. Kuvat on otettu tietenkin Hubble-kaukoputkella, joka tarjoaa tämän hetken parhaita kuvia avaruudesta.

NASA: Kaukainen avaruus

Alkuperäisessä täysikokoisessa kuvassa on noin 5500 galaksia, joista osa on todella kaukana.

NASA: kuvan alue kuuhun verrattuna

Yllä kuvassa on merkitty alue XDF, joka kuvaa kuinka pieneltä alueelta isompi kuva on.

Hubblen kuvissa kaukaisimmat galaksikohteet on saatu noin 13,2 miljardin valovuoden päästä. Maailmankaikkeuden ikä on nykyisen tietämyksen mukaan noin 13,7 miljardia vuotta. Monet kuvissa näkyvät galaksit ovat siis varsin nuoria.

Paljon Hubble teleskooppi maksaa?

NASA: Carina Nebula

Hubble-avaruuskaukoputki laukaistiin Maata kiertävälle radalle huhtikuussa 1990. Sen kustannukset olivat 2,5 miljardia dollaria. Tuon jälkeen sitä on uusittu ja parannettu useita kertoja.

NASA: Hubblen kuvaama pölyinen spiraaligalaksi NGC 4183.

Yllä kuvassa galaksi NGC 4183, joka sijaitsee noin 55 miljoonaa valovuotta Auringosta. William Herschel havaitsi ensimmäisenä NGC 4183:n 14. tammikuuta vuonna 1778.


Hubble on 13,2 metriä pitkä ja sen suurin halkaisija on 4,2 metriä. Vaikka Hubblen hinta on tähtitieteellinen, on sen kuvat ja niiden mukana saatu tieto vailla vertaa.

NASA: Hubble-teleskooppi kiertoradalla

JWST-teleskooppia (James Webb Space Telescope) on kaavailtu Hubblen seuraajaksi. Sen on tarkoitus toimia lähinnä infrapuna-alueella. Tällä hetkellä sitä suunnitellaan lähetettäväksi avaruuteen vuonna 2018. Tosin sillä on ollut useita aikaisempia suunnitelmia, joten tuo 2018 ei ole mikään varma asia vielä.